Kiinnostaako sormiruokailu? Näin pääset alkuun!

Sormiruokailu on hauska lapsentahtinen tapa tutustuttaa vauva kiinteisiin ruokiin. Mistään ryppyotsaisesta touhusta ei ole kysymys, eikä ole yhtä oikeaa tapaa sormiruokailla. Sormiruokailu herättää joka tapauksessa monenlaisia kysymyksiä: Miten päästään alkuun? Millaisia ruokia lapselle voi tarjota? Onko sormiruokailu turvallista? Tässä artikkelissa Suomen tunnetuin sormiruokailun asiantuntija Simppeliä sormiruokailua -kirjan kirjoittaja Marjut Ollila kertoo, mistä sormiruokailussa on kysymys.  


Mitä on sormiruokailu?


Sormiruokailu on lapsentahtinen tapa tutustuttaa vauva kiinteisiin ruokiin. Sormiruokailussa lapsi saa alusta asti olla aktiivinen toimija, ruokapöydän tasavertainen jäsen ja itse määritellä mitä, miten paljon ja missä tahdissa hän syö. Kun lapsi saa alusta asti päättää ruokailutahtinsa, hän oppii tunnistamaan milloin on kylläinen.
Sen lisäksi, että lapsi oppii paljon ruuasta, hän oppii myös motorisia taitoja sormiruokaillessaan. Pinsettiote, silmän ja käden yhteistyö sekä vauvan suun lihaksisto harjaantuvat sormiruokailun lomassa. Lapsi tutustuu ruokiin kaikilla aisteillaan: hän katsoo ja tunnustelee, haistelee ja lopulta maistelee. Sormiruokailun ohessa lapselle voidaan myös kertoa siitä, mitä hän syö.
Meillä ainakin lapsella riittää paljon enemmän mielenkiintoa ruokailua kohtaan, kun saa itse tutkia ja syödä. Jos autan ruokailussa, niin johan muuten alkaa peppu pyöriä penkissä!

Vauvan näkökulmasta syöminen on kuin hauska leikki, jossa hän saa pääroolissa määräten leikin kulun. Lapset yleensäkin pitävät uusien asioiden kokeilemisesta ja tutkimisesta. Sormiruokailu voi olla yksi tapa herättää lapsen luontainen kiinnostus uusien asioiden testaamiseen. Sormiruokailu voi olla hauskaa ja helppoa, koko perheelle. 


Milloin sormiruokailun voi aloittaa?


THL suosittelee täysimetystä vähintään neljän kuukauden ja WHO puolen vuoden ikään asti. Useimmat täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneet lapset saavatkin äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa siihen asti. Jos lapsi syö yksinomaan korviketta tai jos hän on osittaisimetyksellä, voi olla tarpeen aloittaa kiinteät jo ennen puolen vuoden ikää. Asiasta on hyvä keskustella neuvolassa.
Useimmat lapset ovat motorisilta taidoiltaan valmiita aloittamaan sormiruokailun noin puolen vuoden iässä. Motoristen taitojen lisäksi on tärkeää, että lapsi on kiinnostunut ruokailun aloittamisesta. Jos ruokapöydässänne on pieni ihminen, joka toistuvasti yrittää napsia lautasiltanne ruokaa, sormiruokailun aloittaminen voi olla ajankohtaista.
Mielenkiinnon lisäksi lapsella tulee olla muutamia muitakin valmiuksia, jotta sormiruokailu onnistuisi, ja olisi turvallista. Samat valmiudet tarvitaan tosin myös soseiluun. Lapsen on osattava istua syöttötuolissa itse tai hyvin pienellä tuella ennen kuin hän on valmis sormiruokailuun. Jos tukeva pystyasento ei vielä omin avuin onnistu, ja kiinteä lisäruuat on silti aloitettava, turvallinen ruokailupaikka löytyy aikuisen sylistä.
Lapsen tulee pystyä itse poimimaan ruoka lautaselta ja viemään se suuhunsa. Jos lapsi saa ruoan suuhunsa, mutta ”kolaa” kielellään kaiken ulos, hän ei vielä luultavasti ole valmis kiinteisiin ruokiin. Jos mahdollista, olisi hyvä odottaa viikko tai pari, ja kokeilla sitten uudestaan.


Lapsi päättää tahdin!


Sormiruokailussa vanhemman tehtäväksi jää luottaa lapseen sekä tarjota monipuolisesti terveellisiä vaihtoehtoja. Lapsi päättää mitä hän niistä syö, missä tahdissa ja kuinka paljon. Vanhempi voi kannustaa maistamaan ja näyttää omalla esimerkillään, mitä ruoalle tehdään. Mutta tuputtamisen ja sirkustemput voi nyt unohtaa.

Meillä sormiruokaillaan, koska syöttämällä tyttö ei syö kunnolla, vaan roikkuu lusikassa ja kaivaa ruoan ulos suusta. Kun saa itse syödä, syö hyvällä ruokahalulla.

Jos lapsi taas haluaa, että häntä syötetään, sekin on ihan ok. Soseruokailukin voi olla lapsentahtista ja joskus soseet ovatkin ainoa vaihtoehto, ainakin aluksi. Osa lapsista syö sormiruoan lisäksi siis myös soseita.
Meillä lapsi on nk. sekasyöjä. Aloitimme kiinteät ruoat maisteluannoksina neljän kuukauden iässä lapsen keskosuudesta johtuen.  myöhemmin sormiruokailuun kun lapsella oli valmiudet siihen.

Osa lapsista taas yksinkertaisesti kieltäytyy syötettävänä olemisesta. 
Meidän puolivuotias pikkuemäntä ei kerta kaikkiaan avaa suutaan lusikalle. Sormiruokailu on tässä kohtaa ollut ainoa vaihtoehto laajentaa lapsen makumaailmaa.

Sormiruokailu herättää joskus kysymyksiä ja tunteita


Toisinaan törmää siihen, että sormiruokailua pitäisi jotenkin puolustella. Asian ei kuuluisi olla niin. Sormiruokailu on ensisijaisesti lapsen asia ja päätös on vanhempien. Joskus virheellisiin käsityksiin auttaa oikea tieto. Sormiruokailua  vastustavalla, vaikkapa sukulaisella, saattaa olla sormiruokailusta aivan väärä käsitys. Silloin kannattaa vain vetää syvään henkeä, ja kertoa miten asiat oikeasti ovat.
Kun kerroin, että aiomme aloittaa lapsemme kanssa sormiruokailun, lähipiiri kauhisteli, että lapsi syö vielä kouluiässäkin vain käsin.

Sormiruokailun nimi on hieman hämäävä. Enemmänkin on kyse lapsentahtisesta vieroittamisesta kuin nimenomaan sormin syömisestä. Monet sormiruokailijat oppivat käyttämään aterimia apunaan jo alle vuodenkin ikäisinä. Lapsen kanssa voi harjoitella lusikasta syömistä esimerkiksi niin, että lusikan täyttää hänelle valmiiksi. Haarukalla syöminen voi olla helpointa alkuun, sillä sen avulla ruoan saa napattua lusikkaa helpommin kiinni.


Onko sormiruokailu turvallista?


Harvassa ovat ne sormiruokailijoiden vanhemmat, saati lähipiirit, joissa ei alkuun olisi jännitetty tukehtumista. Oikein toteutettuna sormiruokailu on kuitenkin aivan yhtä turvallista kuin soseruokailukin. Turvallisen sormiruokailun perussääntöjä on kolme:
1) pystyasento
2) kakomisrefleksin tunteminen ja
3) valvonta
.
Lapsen tulee aina syödä suorassa pystyasennossa ja hänen tulee voida kumartua tarvittaessa eteenpäin. Lytyssä istuva tai takakenossa nojaava lapsi voi saada palan pahastikin ns. väärään kurkkuun. Tästä syystä sitterit, turvakaukalot ja muut sellaiset istuimet, joissa lapsen asento on hiukankaan takakeno, eivät ole turvallisia paikkoja sormiruokailla.
Jos lapsi kakoo ruoanpalaa, hänen täytyy antaa tehdä niin rauhassa. Jos aikuinen menee laittamaan sormet lapsen suuhun kaivaakseen ruoanpalan pois, hän voi tulla työntäneeksi sen entistä syvemmälle. Lapsen kakomisrefleksi laukeaa paljon edempänä suussa kuin mitä aikuisella. Kakovalla lapsella ei siis yleensä ole mitään hätää.
Sormiruokailevaa lasta ei saa ikinä jättää ruokailemaan valvomatta. Kakomisesta vielä saattaakin kuulua ääntä, mutta tukehtuva lapsi on hiljaa. Aikuisen on aina valvottava lapsen ruokailua. Ensiapuohjeiden kertaamisesta ei ole ikinä mitään haittaa lapsiperheissä, oli ruokailutapa mikä tahansa.


Onko sormiruokailu sotkuista puuhaa?


Sormiruokailu ei ole aina se siistein tapa aloittaa kiinteät ruoat. Mutta toisaalta, sotkua syntyy aina. Sotku on silti yleensä sormiruokailevien lasten vanhempien kestoinhokki. Siivousta helpottamaan kannattaa hankkia syöttötuoli, joka kestää pesua. Osan syöttötuoleista voi jopa viedä suoraan suihkuun. Syöttötuolin alle lattiaa suojaamaan ja siivousta nopeuttamaan voi hankkia vaikka vahaliinan tai konttorituolin alustan.
Muuten kaikki menee hyvin, on helppoa ja poika tykkää. Mutta mua hermostuttaa se sotku ja vaatteiden vaihto.
Parasta on se, että lapsi syö samaan aikaan kun me. Siihen siivoamiseen jälkikäteen menee vähemmän aikaa kuin syöttämiseen menisi, ja on ihanaa kun ollaan kaikki aina samanaikaisesti syömässä.

Pyyhkimistyötä varten hyviä hankintoja ovat kestotiskirätit, harsot ja pienet pyyhkeet. Kannattaa pyrkiä hoitamaan ympäristön peseminen mahdollisimman turvallisilla puhdistusaineilla tai pelkällä vedellä. Ruokaileehan tilassa pieni ihminen. Tahrat vaatteistaa kannattaa poistaa heti tuoreeltaan. Siivous- ja pyykkäysurakkaa voi helpottaa myös ruokailualustoilla ja ruokalapuilla tai -essuilla.


Miten sormiruokailun kanssa pääsee alkuun?


Sormiruokailuun kannattaa tutustua ennen sen aloittamista lukemalla aiheesta. Sormiruokailun perusteokseksi kutsuttu ”Omin sormin suuhun” (Baby-led Weaning: Helping Your Baby to Love Good Food, Murkett & Rapley) on tutustumisen arvoinen opus. Sitä lukiessa kannattaa kuitenkin muistaa, että osa ruoka-aineita koskevista suosituksista ei ole samassa linjassa suomalaisten suositusten kanssa.
Simppeliä sormiruokailua -kirja on oiva ostos suomalaiseen lapsiperheeseen, sillä sen reseptit noudattavat Suomen virallisia ravitsemussuosituksia ja kirjassa on kerrottu sormiruokailusta kattavasti. Kirja on kirjoitettu moniammatillisessa yhteistyössä mm. neuvolan terveydenhoitajan, neuvolalääkärin, laillistetun ravitsemusterapeutin, lasten syömisasioihin perehtyneen fysioterapeutin, imetysammattilaisten (IBCLC) ja ensiavun- ja terveystiedon kouluttajan kanssa.
[product id="595573"]
Kirjojen lisäksi kannattaa hakeutua muiden sormiruokailevien lasten vanhempien pariin. Jos lähipiiristä ei löydy vielä sormiruokailijoita, heidän vanhempiinsa voi tutustua netissä. Vertaistukea ja reseptivinkkejä saa muun muassa Simppelin sormiruokakeittiön sivustolta sekä sen FB-ryhmästä.

Millaisilla ruoilla voi aloittaa sormiruokailun?


Ihan aluksi kannattaa miettiä, mitkä ruoat ovat sellaisia, joita teidän perheessänne muutenkin syödään. Sopisivatko jotkin niistä vauvalle? Helppoja aloitusruokia ovat esimerkiksi höyrytetyt vihannekset ja hedelmät. Tärkeää on, että palat ovat vauvalle riittävän suuria, jotta hän voi niihin tarttua, ja tarpeeksi pehmeitä, jotta ruokailu sujuu turvallisesti.
Toisin kuin soseruokailussa, jossa edetään sileästä karkeaan soseeseen, sormiruokailussa edetään isoista paloista kohti pienempiä. Ruoanpalan pitää olla niin suuri, että se näkyy vauvan nyrkistä tämän pidellessä sitä. On myös hyvä muistaa, että tietynlaisia ruokia ei ole turvallista tarjota aivan pienille ruokailijoille. Esimerkiksi kokonaiset viinirypäleet ja pähkinät voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran. Hyvä nyrkkisääntö alkuun on laittaa tarjolle kolmea eri vaihtoehtoa, joista lapsi saa valita mieleisensä.
Vauvalle voi heti tarjota useampaa makua. Lapsiperheiden ruokasuosituksissa kannustetaan tarjoamaan heti uusia makuja monipuolisesti, eikä välttelemään mitään ruoka aineita allergioiden pelossa.
Sopivia aloitusruokia ovat esimerkiksi bataatti, banaani ja kukkakaali. Tarjoa ne vähintään lapsen nyrkin kokoisina paloina, jotta hänen on niitä turvallista ja helppo nauttia. Kun lapsi on tutustunut useampaan ruoka-aineeseen ja ruokailun kanssa ollaan päästy vauhtiin, onkin helppo siirtyä syömään perheen kanssa täysin tai osittain samaa ruokaa.
Pienen vauvan lautaselta pitää jättää muutamat ruoka-aineet pois, mutta usein ruokaa voi valmistusvaiheessa ottaa hänelle sivuun. Toisinaan voi olla mielekkäämpää tehdä vauvalle kokonaan oma ruoka. Silloin kannattaa ehkä kokata sen verran isompi satsi, että siitä riittää kiirepäivien varalle pakkaseenkin.

Tsekkaa vielä nämä vanhempien ajatukset sormiruokailusta!


Lapset yleensä nauttivat sormiruokailusta ja oppivat sen avulla kaikkea uutta. Mutta entä vanhemmat? Mitä ilonaiheita sormiruokailu heille tuottaa? Paljonkin! Nämä vastaukset on poimittu Facebookista löytyvästä Simppeli sormiruokakeittiö-ryhmästä.
Vanhempi saa myös syödä samalla ja näyttää mallia. Opitaan esimerkistä terveellisille ruokatavoille.
Meillä aloitettiin joskus 6-7kuisena päärynällä. Ajatuksella että kuhan nyt kokeillaan tuleeko siitä mitään. Innostuin itsekin valtavasti siitä, miten innolla lapsi söi, miten taitavasti hän käsitteli ruokia. On kyllä hienoa nähdä miten lapsi osasi syödä. Meillä sormiruokaillaan siksi, että lapsi saa itse syödä ja voimme itse syödä samalla.
Meillä sormiruokaillaan, koska se tukee lapsen omaa luonnollista kehitystä, kehittää hienomotoriikkaa ja käden ja suun yhteistyötä, kasvattaa lapsen itseluottamusta, tuo iloa koko perheelle ja helpottaa niin ruoanlaittoa kuin ruokailuhetkiäkin kaikkien syödessä samaa ruokaa ja itsenäisesti. Ihan parasta on ollut huomata lapsen nopea kehittyminen kakovasta sotkupekasta vähän sotkevaksi välineillä itse syöjäksi. Ja kaikki tämä kehitys on tapahtunut noin puolen vuoden aikana. Lapsi myös osaa itse valita ja kertoa, mitä haluaa syödä, eikä ruokaa tarvitsee väkisin syöttää.

Kirjoittaja Marjut Ollila


Marjut Ollila on supersuositun Simppeli sormiruokakeittiö -blogin ja -yhteisön perustaja ja äiti, joka on saanut tuhannet suomalaisperheet innostumaan sormiruokailusta. Ollilan suursuosion saavuttaneet sormiruokareseptit ja neuvot ovat nousseet jo käsitteiksi sosiaalisessa mediassa ja ihastuttaneet lukuisia vauvoja. Lisäksi Ollila luennoi ja jakaa vertaistukea sormiruokailusta kiinnostuneille suurella kauhalla ja vielä suuremmalla sydämellä.

Simppeliä sormiruokailua -kirja (Marjut Ollila)

Lue lisää!


Simppeli Sormiruokakeittiö
Simppeli Sormiruokakeittiö facebookryhmä