Näin kannat lasta turvallisesti

Oletko pohtinut, mitä kaikkea voi tehdä turvallisesti lapsi kantovälineen kyydissä? Onko lapsen kantaminen talven liukkailla keleillä lainkaan turvallista? Saako lapsi henkeä kantoliinassa? Eihän vauva varmasti lytisty? Mitä jos vauva putoaa kyydistä? Eikö vauvan olisi turvallisempaa olla vaunuissa?

Lapsen kantamisen osalta turvallisuus onkin yksi eniten vanhempia askarruttava seikka. Jokaisen vanhemman suurin intressi on tietenkin pitää oma lapsensa turvassa. Mitäpä meille vanhemmille ei voisi myydä turvallisuuden nimissä? Markkinoilta löytyy kaikkea konttauskypäristä vauvan hengitystä tarkkaileviin patjoihin sekä vauvasta videokuvaa välittäviin itkuhälyttimiin. Myös kantovälineitä markkinoitaessa turvallisuus on yksi tärkeimmistä myyntiargumenteista. On siis aivan luonnollista, että omaan mieleen juolahtaa kaikenlaisia kantamisen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä (ja vaikka itsellä olisikin hyvä ja turvallinen olo kantamisen suhteen, niin omasta lähipiiristä tai viimeistään kauppareissulta löytyy aina joku epäileväinen, joka kyseenalaistaa vauvan hyvinvoinnin kantovälineen kyydissä).

Käyn tässä kirjoituksessa läpi lapsen kantamiseen ja turvallisuuteen liittyvät tärkeimmät pääkohdat ja kerron, mitä kaikkea voi tehdä turvallisesti lapsi kantovälineen kyydissä. Kantamisessa on monta juttua, jotka huomioimalla voi varmistaa lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannettaessa.

1. Pystyasennossa ja ilmatiet avoinna

Lapsen turvallisuuden kannalta on parasta, että lasta kannetaan kantovälineen kyydissä aina pystyasennossa – oli kyseessä sitten trikooliina, kudottu kantoliina, rengasliina tai kantoreppu. Pystyasennossa kannettaessa vauvan hengitystiet pysyvät varmimmin auki ja kantoasento on myös lonkkien kehityksen kannalta suotuisin. Pienen vauvan kanssa on erityisen tärkeää, että vauvan selkä saa olla kannettaessa luonnollisen pyöreänä eikä pääse suoristumaan tai taipumaan notkolle. Selkä pysyy pyöreänä, kun lapsi asetetaan kantovälineen kyytiin istuvaan sammakkoasentoon, kasvot kantajaan päin.

Pienen vauvan niska tulee aina tukea huolella kannettaessa ja lisäksi on tärkeää, että kantoväline tukee lasta riittävästi sekä selästä että sivuilta. Kun kantoväline on kiristetty huolellisesti, lapsi ei pääse lysähtämään asentoon, jossa leuka voisi painua vaarallisesti vauvan rintaa vasten. Vauvan kasvot on hyvä pitää kannettaessa aina näkyvillä, eikä kasvoja saa peittää kokonaan kankaalla. Vauvan pään tulisi olla pussausetäisyydellä, jolloin kantaja pystyy tarkkailemaan vauvan vointia. Kannattaa myös varoa kiristämättä liikaa kantoliinaa, jottei lapsen niskaan tai jalkoihin kohdistu liikaa painetta ja jotta verenkierto toimii normaalisti. Lue lisää vastasyntyneen kantamisesta täältä.

2. Ehjällä kantovälineellä ja oikealla käyttötavalla

Kantaminen on turvallisinta kunnollisella kantovälineellä, jonka suunnittelussa on huomioitu lapsen turvallisuus. Kantovälineen kunto on hyvä tarkistaa säännöllisesti. Lasta ei tule kantaa rikkinäisellä kantovälineellä. Esimerkiksi kantorepuissa solkien tulee olla ehjät, eivätkä ompeleet saa purkautua. Rengasliinoissa renkaiden tulisi olla kestävästä kevytmetallista valmistetut ja kokonaan umpinaiset. Kunkin kantovälineen erityisominaisuudet on hyvä ottaa huomioon kantovälinettä valittaessa. Esimerkiksi joustava trikooliina tulee aina sitoa siten, että kangasta on lapsen päällä kolme kerrosta. Trikooliinalla saattaa olla vaarallista kantaa lasta selkäpuolella, joten selässä kantamiseen kannattaa käyttää mieluummin siihen suunniteltua kantoreppua, neliöliinaa tai kudottua kantoliinaa. On myös hyvä huomioida, ettei kantovälineessä tulisi olla osia, joihin lapsi voisi tukehtua tai kuristua.

3. Harjoitteleminen kannattaa

Kantovälineen oikeaoppisen käyttötavan harjoitteluun kannattaa panostaa ja siihen kannattaa varata riittävästi aikaa rauhallisessa ilmapiirissä. Ennen oman lapsen kanssa harjoittelemista kannattaa treenata esimerkiksi nuken, nallen tai vaikka tyynyn kanssa. Etenkin selkäsidontojen harjoittelussa tulee olla huolellinen ja kiinnittää huomiota turvalliseen sidontatekniikkaan ja siihen, miten lapsi nostetaan kantajan selkään. Lasta ei tule koskaan nostaa kantovälineen kyytiin käsistä roikottamalla. Lapsen mahdollisiin äkkiliikkeisiin sidottaessa kannattaa myös varautua. Omasta mielestäni on erityisen tärkeää tunnistaa, missä kulkevat oman osaamisen rajat ja pyytää tarvittaessa apua kokeneemmalta kantajalta. Apua tarjoavat esimerkiksi Kantoliinayhdistyksen tukihenkilöt eri paikkakunnilla.

4. Pese ennen käyttöönottoa

Yksi kantovälineen turvallisuuteen vaikuttava seikka on kantovälineen valmistamisessa käytetyt materiaalit. Kuluttajalehden numerossa 2/2014 julkaistussa testissä löydettiin kolmesta kantovälineestä terveydelle haitallisia aineita palonestoaineiden muodossa. Kuluttajalehden artikkelin mukaan nämä aineet irtoavat tekstiileistä etenkin niitä imeskellessä, mikä on kantoreppujen osalta huomionarvoinen seikka, sillä kantovälineen imeskeleminen on lapsille hyvin tyypillistä. Kantovälineen valinnassa kannattaakin kiinnittää huomiota tuotteelle myönnettyyn ympäristömerkkiin, esimerkiksi Öko Tex -sertifikaattiin, ja tietenkin kaikkein parasta on suosia luomulaatuisia kantovälineitä. Uusi kantoväline kannattaa mieluiten aina pestä ennen käyttöönottoa.

5. Huomioi sääolosuhteet

Suomen sääolosuhteissa yksi kantamisen haasteellinen puoli on erilaisiin lämpötiloihin varautuminen. Kylmällä säällä lapsella tulee olla riittävästi lämmikettä etenkin jalkojen ja pään suojana, ja lapsen kasvot tulee suojata hyvin tuulelta ja viimalta. Kaikkein helpointa on kantaa pientä lasta oman takin, kantosuojan tai erillisen kantotakin suojissa (lue lisää täältä). Lapselle ei kannata kuitenkaan pukea liikaa vaatteita, sillä muuten hänelle voi tulla kantajan vartalon lämmössä helposti tukala olo. Oman kokemukseni mukaan ohuet merinovillaiset vaatteet ovat talvikantamiseen kaikkein parhaita. Talven liukkailla keleillä on suositeltavaa liikkua varoen ja käyttää kengissä liukuesteitä tai nastoja. Kesällä taas on tärkeää suojata lapsi auringon paahteelta leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla. Myös lapset jalat ja kädet kannattaa suojata auringolta vaatteilla, huivilla tai esimerkiksi erillisellä kesäkeleille tarkoitetulla kantosuojalla.

6. Ole tarkkaavainen

Kantaessa kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota omaan liikkumiseen, sillä omat mittasuhteet ovat hieman erilaiset lapsi kyydissä. Joskus omien liikeratojen hahmottamisessa voi sattua virhearvioita. Kannattaa siis varoa esimerkiksi ovenkarmeja, kaapinovia ja huonekalujen teräviä kulmia. Myös kumartuessa ja kurotellessa kannattaa olla tarkkana, ettei tahattomasti satuta kyytiläistä. Kantoväline on kätevä apu koti- ja pihahommissa, mutta kaikki kiipeämistä vaativat hommat kannattaa kantaessa jättää suosiolla välistä silloin, kun lapsi on kantovälineen kyydissä.

7. Ei näitä kantovälineen kanssa

Kantovälineen kanssa liikkuminen ja ulkoileminen on hauskaa, mutta tietyt aktiviteetit tulee tehdä yksinään ilman kyytiläistä. Tällaisia ovat kaikki puuhat, joissa on pienikin putoamisen tai kaatumisen vaara, missä hypitään tai lapseen voisi kohdistua kovaa tärinää. Hyvä nyrkkisääntö on, ettei lapsi kantovälineessä tulisi tehdä mitään sellaista, missä laitetaan itselle kypärä päähän. Eli ei pyöräilyä, skeittaamista, rullaluistelua, ratsastamista, moottorikelkkailua, lumilautailua, kalliokiipeilyä, vesihiihtämistä, trampoliinilla hyppimistä, mopoajeluita tai laskuvarjohyppyjä kantovälineen kanssa. Vaikka riski saattaakin tuntua itsestä mitättömältä, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei lapsi saa suojattua itseään iskulta kantovälineen kyydissä, jos esimerkiksi kantaja kaatuu pyörällä.

8. Älä käytä kantovälinettä autoillessa

Suomessa useimmille vanhemmille lienee päivänselvää, että autossa lapsen tulee istua aina asianmukaisessa turvaistuimessa. Autolla liikkuessa ei lasta tulisi missään nimessä kuljettaa kantovälineen kyydissä. Kantoväline ei suojaa lasta millään tavoin kolaritilanteessa. Jos jostain syystä joutuu istumaan autossa tai vaikka linja-autossa lapsi kantovälineessä ja on mahdollisuus käyttää turvavyötä, turvavyötä ei saa koskaan virittää kulkemaan lapsen selän yli.

9. Huomioi erityistilanteet

Mikäli lapsella on jokin erityistä huomiota vaativa sairaus tai vamma, kantamisesta kannattaa aina keskustella lasta hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yhteistyössä hoitavan lääkärin ja kantamiseen perehtyneen kantoliinaohjaajan kanssa on mahdollista löytää turvallisin ratkaisu kantamiseen.

10. Kantaminen ON turvallista

Lopuksi haluan vielä korostaa, että lapsen kantaminen oikein käytetyllä kantovälineellä on täysin turvallista. Lapsen kantamista ei tarvitse pelätä, eikä kenenkään tarvitse jättää kantamatta lastaan siinä pelossa, että jotain sattuu. Jos on yhtään epävarma olo kantoasennon tai sidontatekniikan kanssa, kannattaa pyytää apua kantamiseen. Kun kantovälineen käyttäminen on hallussa, voi lapsen kantamisesta nauttia rauhallisin mielin.

Kommentit